Merirosvokapteenin huppari

Posti toi jokin aika sitten meille kutsun neljävuotiaan pojan merirosvosynttäreille. Kutsu itsessään oli todella hieno - siihen oli tehty reikiä, poltettu reunoja ja kaadettu kahvia, jolloin se näytti vanhalta pergamenttipaperilta. Lahjaa pohdiskellessani keksin tehdä sankarille merirosvoteemaisen hupparin. Eteen tein pikkumerirosvon sekä sankarin nimen ja selkään merirosvojen aarrekartan.

Koska itse hupparin ompelu ei tällä hetkellä innostanut, kävin ostamassa sinisen perushupparin valmiina kaupasta. Etsin netistä valmiita clip art -kuvioita, joista lähdin muokkaamaan tikkitiedostoja uudella Pfaff 6D Premier -ohjelmallani.

Testailin ohjelmalla kuvien digitointia alusta asti itse clip art -kuvaa mallina käyttäen sekä automaattidigitointia. Automaatti vei voiton, joten valmiit kirjonnat on tehty sillä.

Trikoota ja collegea kirjoessa on tärkeää tukea materiaali todella hyvin. Helposti käy niin, että joustava materiaali elää kirjonnan aikana ja lopputuloksesta ei tule kovinkaan hyvä. Kirjontaan laitoin alle kaksi kerrosta revittävää paksua tukikuitua ristikkäisiin suuntiin (kiitos Irenelle vinkistä!), koska paksua leikattavaa tukikuitua ei juuri nyt ollut kotosalla saatavilla. Päälle spreijasin kiinni vielä kerroksen Inspiran Aqua Magiciä, joka on veteen liukeneva kuitukangas. Olen ihastunut tuon Aqua magicin käyttöön päällimmateriaalina, koska silloin tikki ei pääse uppoamaan kankaaseen. Erityisesti voimakassidoksisissa kankaissa, joissa tikki helposti jää epätasaiseksi ja joihin pitäisi saada tarkkaa, pientä kirjontaa tämä on toiminut todella hyvin! Tein vielä tukiharsinnan kuvion ympärille, jolloin kaikki kerrokset pysyvät varmasti paikoillaan.

Tekovaiheessa neulasin hupparin reunoja rullalle kiinni, jotta ne eivät jäisi jumiin kirjontalaitteen kelkkaan tai koneen runkoon. Joskus minulla on käynyt niin, että vaatteen lieve on jäänyt johonkin hieman jumiin ja koko työ on mennyt pilalle, koska kelkka ei pääse liikkumaan vapaasti. Kuvassa näkyvät myös juuri hankkimani superhyvät Inspiran konekirjontasakset, joissa on taivutettu kulma. Näin pääsee aivan lähelle kangasta leikkaamaan langanpätkät.

Valmiista hupparista tuli kyllä hyvä! Joudun tekemään tästä varmaankin toisinnon omalle pojalleni. Pientä draamaakin nähtiin, koska olin unohtanut ostaa konekirjontaneuloja itselleni varalle kotiin. Koneen mukana tuli vain yksi kirjontaneula ja tarvitsin välttämättä uuden heti (lahjojen tekohan kannattaa jättää aina järkevästi viime tippaan). Olin varmaankin aika näky klo.10 lauantaiaamuna suhatessasi Tikataan tukka pystyssä melkein yöpuvussa hirveällä kiireellä hakemaan neuloja. Onneksi on kauppa lähellä ja lahja valmistui ajallaan!