Kirjetyynyn suunnittelua Quickfontia käyttäen

Husqvarna Vikingiltä tuli jokin aika sitten aivan ihana uusi kokoelma, Vintage Postcard. Karla Tikkihiiri-blogista teki heti kättelyssä kokoelmasta aivan upeat tyynyt, joista tykkäsin kovasti. Nyt tuli vihdoin itsellenikin sopiva tilaisuus tehdä oma kirjetyyny lahjaksi isäni syntymäpäiville.

 

Itse aloitan kirjontatyön tekemisen aina avaamalla 6D-ohjelman. En jotenkin ole tottunut tekemään mitään suoraan kankaalle, vaan haluan aina tehdä suunnittelytyön tietokoneella. Otin nipun eri kuvioita kokoelmasta esille ja ryhdyin järjestelemään sopivaa kokonaisuutta.

 

Hiiren oikeaa klikkaamalla pääsee poistamaan ylimääräiset kuviot.
 

 

Halusin käyttää työssä vanhahtavaa käsinkirjoitusta muistuttavaa fonttia enkä tällä kertaa löytänyt mieleistä valmiista fonteista. Siispä päädyin luomaan oman fontin Quickfontin avulla. Klikkaamalla Quickfont-kuvaketta pääsee suoraan ohjelmaan. Ensin valitaan mieluisa fontti pitkästä listasta. Tämän jälkeen pääsee määrittelemään haluaako fontin tehtäväksi satiinitikillä tai vaikkapa pelkät reunat.

Fontti kannattaa tallentaa Myfonts-valikkoon, niin se on helppo jatkossakin löytää. Tein itse monta eri kokeilua, ennen kuin löysin mieluisan fontin. Quickfontilla omien fonttien teko on nimensä mukaisesti todella nopeaa ja kokeiluja on helppo tehdä.

Luovasti peitetikkikoneella

Peitetikkikone on mainio kaveri ompelukoneelle ja saumurille. Kun sen käyttöön ja jälkeen on tottunut, ei ilman sitä voi enää ommella. Käänteet ja tikkaukset näyttävät ammattimaisilta ja jousto on ihan toista luokkaa kuin kaksoisneulaompeleessa. Tiedän, että moni ajattelee peitetikkikoneen olevan vaikeakäyttöinen, mutta jos osaa saumuria käyttää, niin ei se sen kummempaa ole.

Ompelen itselleni ja tyttärelleni jatkuvasti trikoovaatteita, joten saumuri ja peitetikkikone ovat kovassa käytössä. Minulla on molemmat koneet koko ajan valmiudessa, jotta ompeluvaiheet vuorottuvat joustavasti. Pieniin lastenvaatteiden hihansuiden käänteet tulee tehdä ennen sivu- ja hihasaumujen ompelua. Teen yleensä hihansuut ihan ensimmäisenä ja sitten vasta alan kasata vaatetta saumurilla. Alle kokosin teille lukijoille vinkkejä ja ideoita peitetikkikoneen käyttöön. Toivottavasti löydät niistä jotain uutta, mitä voit hyödyntää omissa ompelutöissäsi.

Vinkkejä aloitukseen ja lopetukseen

Aloitettaessa ompelu reunasta kone jää helposti "junnaamaan" paikalleen, koska syöttäjien alla ei ole riittävästi kangasta. Käytä aloituksessa revittävää tukikangasta, niin saat kauniin aloituksen aivan reunasta alkaen. Tukikankaan voit repiä jälkikäteen pois.

Sama vinkki lopetukseen. Jatka ommelta kankaan yli revittävän tukikankaan päälle. Vapauta työ paininjalan alta ja purkaa ketjutikkiommel kankaan reunaan asti ja päättele ketjusilmukka. Näin saat myös lopetuksessa ompeleen loppumaan täsmälleen reunan kohdalle.

Koristetikkaus peittarilla

Peitetikillä saat aikaiseksi kauniita ja joustavia tikkauksia neuloksiin. Tässä bodyssa koristelin raglansaumat kolmoispeitetikillä. Vinkit valmistukseen alla.

Kaikista uudemmista elektronisista ompelukoneista löytyy joustava suoraommel. Jos tätä ommelta ei löydy omasta koneestasi, niin voit korvata sen vahvistetulla suoralla. Tällöin sauma joustaa huomattavasti vähemmän.

Ompele saumat joustavalla suoralla ja silitä saumanvarat auki.

Ompele kolmoispeitetikki (kolme neulaa käytössä) sauman keskelle nurjalta puolelta. Peitetikkisiepparissa tulee olla kankaaseen sopiva lankaväri. Käytä aloituksessa ja lopetuksessa revittävää tukikangasta, kuten olen aikaisemmin neuvonut. Näin saat oikealle puolelle kauniin ja kestävän tikkauksen koristamaan työtäsi.

Teen yleensä sarjan yhteensopivia vaatteita, jotta osia on helppo yhdistää toisiinsa. Velour-housuihin sopii myös yllä oleva turkoosi-oranssiraitainen body. Pinkissä bodissa olen koristellut raglansaumat kolmoispeitetikillä samoin kuin T-paidan helman.

Lapsen neulehaalari

Vihdoinkin valmista! Lähes vuosi siihen meni, mutta haalari valmistui juuri parahiksi syksyn viileisiin keleihin. Neulominen on itselleni haastavaa, sillä se vaatiin aivan toisenlaista pitkäjänteisyyttä kuin ompeleminen. Samaa neulosta joutuu tekemään tunnista toiseen ja edistyminen tuntuu niin hitaalta. Tämä neulehaalari olikin omassa mittapuussani oikea suururakka.

Haalarin ohje löytyy Modasta 1/2013. Ohje on harvinaisen selkeä ja sen avulla osasin neuloa haalarin, vaikka edellisistä neuletöistä on jo vuosia. Merinovillaiset MillaMia -langat tilasin Englannista, koska kotimaasta niitä ei saanut. Vastaavia olisi tosi löytynyt, mutta ihastuin näihin pehmeisiin sävyihin ja koin turvallisemmaksi ottaa täsmälleen oikeat langat, niin vähän kuin olen neulonut. Periaatteessa yritän aina ostaa materiaalit Suomesta tukeakseni alan yrittäjiä. On kuluttajien valinta ja vastuu, että alan palvelevia liikkeitä löytyy meiltä myös tulevaisuudessa.